FM Markus H. Korhonen vierailulla ja vapaa keskustelupaneeli. 
maanantai, marraskuu 9, 2009, 07:51


Onnettomuudesta tulee kuluneeksi noin puolitoista vuotta. Markus H. Korhonen ehti ennen vammautumistaan, n.25 vuoden aikana pitää n. 7000 luentoa tai esitelmää jne. Huikeita määriä ja kuinka moni Oululainen sekä muut ympäri maailmaa olevat ihmiset pääsivät nauttimaan Markuksen upeista luennoista. Tulossa olevassa videossa vapaa keskustelumme rönsyilee aiheesta aiheeseen ja Markus myös kertoo mitä tähän päivään kuuluu jne...Useat eri kielet, niiden hallinta, puhuminen ja ymmärtäminen ovat säilyneet erinomaisesti kuin myös monet opitut historian asiat. Lähimuisti tuottaa suuria vaikeuksia ja ainakin vielä isojen kokonaisuuksien yhdessä pitäminen, vielä. Mutta kunotusprosessi on pitkä, ainakin seuraavat kolme vuotta ovat vahvaa kuntoutumista parempaan.

Keskustelimme myös siitä, mitä ihminen joka vammautuu tai sairastuu, menettää paljon muutakin kuin terveytensä. Sekä keskustelimme myös vertaistuen merkityksestä ja Markus videon lopussa erittäin hyvin kiteyttää mitä vertaistuki on hänen mielestään.

Kysyinkin Markukselta, miltä tuntuu kun useat ihmiset,yhteisöt jne. ovat unohtaneet nyt ihmisen ja asiantuntijan, ja eivät ”uskalla” olla yhteydessä enää häneen, kun ihminen ei voi olla aktiivisesti mukana kaikessa ns. normaalisti kuten ennen, ja mitä se sitten tarkoittaa sekä miten se näkyy nykyisessä arjessa. Menettääkö ihminen tällöin arvonsa, kun ei voi olla enään hyödyksi ? Kuitenkaan tiedot ja taidot eivät ole hävinneet minnekkään, paluu on vain ajan kysymys.

Ihmiset eivät tiedosta, että kaikki vammat ei näy välttämättä ulospäin ( esim. juuri aivovammat ovat aina vakavia),vaikka muuten näytät entiseltäsi. Muisti on yksi tärkein ja usein juuri se on ensimmäinen joka saa sen pahimman vamman päähän kohdistuneessa iskussa. Tällöin ei muista/ tunne edes kaikkein läheismpiä tai saatikka hyvän päivän tuttuja...vieläkään,ym asioita pitkään aikaan.Se vaikuttaa kaikkeen käytännön elämään pitkään. Sitä on vaikea ihmisten ja ympäristön ymmärtää tai havannoillistaa arjen tiimellyksessä mistä on kysymys.Tämä vaatii kaikilta meiltä pitkäjänteistä ymmärrystä ja sopeutumista.


KATSO(alla) myös aiheeseen liittyvä asia, joka julkaistiin sanomalehti Kalevassa n.puoli vuotta sitten. Tekstiin liittyvä linkki




2 comments ( 102 views )   |  tekstiin liittyvä linkki   |   ( 3 / 15 )

RuskaLeiri 2009 
tiistai, lokakuu 13, 2009, 00:19 - Tempaukset ja toiminta
HUOM ! Nyt esillä päivitetty ( 16.10 ) kuvaesitys kokonaisuudessaan

Iso kiitos leirin onnistumisesta,MPK:n Timolle, Sakarille,Terolle, pirteille sotilaskodin lotille, puolustusvoimille,JoPO:n reippaille opiskelijoille ja opettajalle,Oukan nuorisoasiankeskukselle, Maijulle, kaikille avustajille ja lintulammen asukasyhdityksen Taina Vainionpäälle sekä hänen vetämässä porjektissa oleville opiskelijoille. Invataksit jotka vastasivat kuljetuksesta, Oulun taksipalvelut oy, Ari Grekula oy, Tuomo Koivukangas oy ja Susannan taksipalvelut. Leiriläisille isoa kättä upeasta asenteesta ja loistavasta yhteishengestä ! Uutta kurssia odotellessa tässä kuvaesitys Ruskaleiristä 2009.

Kurssin johtamisen ohessa suunnittelin / taltioin leirin tapahtumia kuvaesitykseen.Toivon, että tämäkin tapahtuma toimii ennakkoluulottomana esimerkkinä ja innoittajana meille kaikille.


MPK:n perusviesti on: Maanpuolustuskoulutus kuuluu kaikille.





Ruskaleiri 2009

Neljäs maastoleiri starttasi 30.9 eli toinen syksyinen ( ensimmäinen 2007) sellainen. Osallistujia oli kaiken kaikkiaan avustajineen 30 henkeä eli jälleen sangen mukava määrä. Enempää ei yksistään jo turvallisuus syistä voisikaan ottaa. Mutta mukava huomata, että halukkuus ja suosio leirille jatkuu. Tällä kertaa "valloitimme" Oulun keskustan maastopuvuissa kaupunkisuunnistuksen muodossa.

Mukana oli myös keskustan suurin liikeyritys, joka myös liittyi Geopisteiden etsintään. Nimittäin toinen rasti oli Stocmann tavaratalon 4 krs:ssa, jonne osa n. 10 leiriläistä suunnisti etsimään.Toimin myös tämän neljänen leirin kurssinjohtajana sekä sunnitteluvastuussa.Olin myös tässä tapauksessa asiaan kuuluvasti ilmoittanut myös virkavallalle kaupunkiharjoituksesta, joka näkyi kaupunkikuvassa selvästi kun siellä n.3 tuntia toimimme.Ensimmäinen rasti löytyi liikennepuistosta ja viimeinen rasti Ainolan puistosta. Viimeisessä rastissa oli myös kutsu nuorisoasiainkeskuksen järjestämään BB bysikseen. Erityis kiitos Heikki Ojalalle, oppilaille ja opettajalle.

Kaupunkisuunnistukesen jälkeen palasimme hiukkavaaraan ja pienelle iltapalalle. Viimeinen tehtävä alkoi maastossa klo. 23 aikaan myöhään illalla joka oli miinanakenttien etsintä ja telamiinan purku. Kaksi eri ryhmää ( siniset ja vihreät ) lähtivät matkaan kovassa vesisateessa vain taskulamppujen valaistessa tietä ja maastoa. Toinen ryhmä löysi maastosta telamiinan ja kaikki miina-alueiden nauhat, joita oli 3 kpl. Toisella ryhmällä pimeys vei loput löytämisen mahdollisuudet, he löysivät kyllä kaikki kolme aluetta nauhoineen, mutta telamiina jäi maastoon.Ryhmäläiset olivat suorituksen jälkeen höyryävän märkkiä, mutta tyytyväisiä suoritukseensa.Suunnistus päättyi yöllä 00.05. Leiriläisistä 9 nukkui teltassa, jossa oli todella tunnelmaa ja loput paviljongin tuvassa armeijahengessä. Seuraavassa lyhyesti leirin kulku. Kaikista tapahtumista ei ole kuvaa.

Kuvaesityksen kulku

Torstai

- Saapuminen paviljongin maaston, - kerroin turvallisuusohjeet/suunnitelman ja Timo Kesäläinen MKP, koulutus luokassa, - lerin varusteiden kuittaus, - varustautuminen, Suomen lipun nosto ampumaradan maastossa ja leirin avaus, -leiriläisten jako sinisiin ja vihreisiin, - maastossa, telamiina ja käsikranaattikoulutus ja puolijoukkueteltan pystytys, pakkipäivllinen lähimaastossa, - siirtyminen kaupunkialueelle suunnistukseen ( rotuaari – heinäpää ( liikennepuisto ) – rotuaari ( stocmann ) - ainolan puisto ( Jaana lukee kutsun 21.10 alkavaan BB bysikseen, a la Oulun nuorisoasiankeskus. ( eli viimeinen rasti ), - siirtyminen takaisin hiukkavaaraan, - iltapala ja päivän purku, yösuunnistus kahdessa ryhmassä ( miinakentänpurku ja telamiinojen palatus maastosta päättyi klo. 00.05 kovassa vesisateessa ), - makkaranpaisto, - kipinävuorojentarksitus teltaan majoitus ( klo. 02.15 ), tuvassa hiljaisuus, - paviljongin luokassa läpi yön päivystys.

Perjantai

- Herätys klo. 07.30, - aamupala, - ulos jonoon mars, - Suomen lipun lasku, - lerin purku, - varusteiden luovutus, - MPK:n kurssitodistusten jako leiriläisille varusteiden luovutuksen yhteydessä,( kun kaikki varusteet löytyivät ) - Piiripäällikkö Timo Kesäläinen loppupuhe ja MPK lippiksen jakaminen, - Kurssinjohtajalle todistuksen luovutus neljännestä maastoleiristä. Kotiin Mars !

Maanpuolustuskoulutus ( katso filmi alla olevasta linkistä)
http://streamer.webtvlite.fi/video/fv48d87d0fe39cd

lisää kommentti   |  tekstiin liittyvä linkki   |   ( 3.2 / 22 )

Tommy Tabermann meidän kannustaja 
lauantai, lokakuu 3, 2009, 22:55


Tommy osallistui keskustelufoorumiimme lintulassa ( 25.9 ). Tommyn ajatuksia ja mielipiteitä elämästä ehkä myöhemmin sivuillani. Kiitos Tommy vahvoista ajatuksistasi, mielipiteistäsi ja runostasi keskustelumme lopussa, joka oli lyhyt mutta vaikuttava ( ehkä julkaisemme sen täällä ), kiitos kaikesta tästä,kun elämäsi omassa tilanteessasi halusit olla kuitenkin meidän mukana. Voimia sinulle, terveisin meidän Handi cap tiimi

Katso linkki alla,Tommyn sivuille. Tekstiin liittyvä linkki
lisää kommentti   |  tekstiin liittyvä linkki   |   ( 3.1 / 18 )

Oulun testiryhmä testasi Rokuan Kirvesjärven palvelurakenteita 
lauantai, syyskuu 12, 2009, 22:44

Oulun invalidien yhdistyksen Toiminnanjohtaja Kari Siponen pyysi meitä mukaan hyväntahtoiseen tempaukseen Rokualle. Mehän tietysti lähdimme innolla mukaan, keräsin halukkaista pienen porukan mukaan ja tärkeän työkaverini Lotvosen Pentin tietty myös. ( Kuvaesityksen voit käydä katsomassa raportin lopussa olevasta linkistä, tekstiin liittyvä linkki.) Seuraavassa alla Pauli Määtän raportti.

Rokuan upeassa luonnossa

Oulun invalidien testiryhmä Jaana Kostet, Sari Laulajainen, Raimo Kemppainen ja Petteri Saarelma testasi Metsähallituksen Rokuan Kirvesjärvelle tekemät palvelurakenteet. Testiryhmällä oli kaksi sähköpyörätuolia, tavallinen pyörätuli ja rollaattori. Rakenteet toimivat testissä pääosin hyvin, mutta pari harmittavaa puutetta löytyi.

Metsähallituksen luontopalvelut hallinnoi maamme kansallispuistoja, valtion retkeilyalueita ja erämaa-alueita. Näille ja eräille muillekin alueilla on rakennettu mittava palveluvarustus. Suomessa on 35 kansallispuistoa, joissa on käyntikertoja vuosittain noin 1,8 miljoonaa. Valtion retkeilyalueille, joita on seitsemän, tehdään vuosittain lähes puoli miljoonaa käyntiä. Tärkeimpiin kohteisiin on rakennettu luontokeskuksia, luontotaloja ja palvelupisteitä. Nämä keräävät vuodessa yli 800 000 käyntikertaa. Kävijöitä palvelevat erilaiset reitit, kuten patikka- ja hiihtoreitit ja luontopolut taukopaikkoineen. Monilla paikoilla on autiotupia yöpymistä varten. Lähes kaikki nämä palvelut ovat maksuttomia ja kaikkien käytössä. Palveluihin voi tutustua Luontoon.fi ja Retkikartta.fi sivujen avulla.

Yksi tärkeä kriteeri on esteettömyys.

Metsähallituksen tavoitteena on tarjota palveluja kaikille. Yksi tärkeä kriteeri on esteettömyys. Metsähallituksen Luontoon.fi sivuilta löytyy noin 100 kohdetta, joissa esteettömyys on erityisesti otettu huomioon. Parhaiten esteettömyys on otettu huomioon rakennuksissa, kuten luontokeskuksissa. Maastossa esteettömyyden toteuttaminen on vaikeampaa. Palvelurakenteita suunniteltaessa yksi kriteeri on välttää runsasta rakentamista. Rakenteet pyritään sijoittamaan maastoon mahdollisimman huomaamattomasti, jolloin helposti syntyy esteettömälle liikkumiselle hankalia paikkoja. Tästä syystä esimerkiksi paljon toivottu mahdollisuus päästä pyörätuolilla Oulangan Kiutakönkäälle on melko mahdoton toteuttaa. Köysirata olisi ehkä ainoa tapa yhdistää suojelu- ja maisema-arvot esteettömyyteen.
Oulun läänissä esteettömyyteen on panostettu erityisesti Hossassa, Syötteellä ja Rokualla. Niissä kaikissa on mahdollisuus liikkua myös maastossa. Rokualla pääsee kuntokeskuksesta asfalttipäällysteistä polkua pitkin opastuskeskus Suppaan. Kansallispuistossa on vajaan kilometrin pituinen kivituhkalla päällystetty polku parkkipaikalta Pitkäjärven tulentekopaikalle. Eniten palveluvarustusta on Kirvesjärvellä, jossa on noin 100 metriä kivituhkapolkua, kota, kalastuslaituri, puuvaja ja invavessa.

Testiryhmä vauhdissa

Jännittyneenä odotimme mitä testiryhmän tullessa Kirvesjärvelle paljastuu. Paikka oli käyty katsomassa etukäteen useamman kerran ja kaikki näytti olevan kunnossa. Ensimmäinen jännityksen kohde oli, miten invataksi pääsee jyrkähköä mäkeä alas parkkipaikalle. Tulo onnistui hyvin. Testiryhmä purkautui autosta ja matka kalastuslaiturille alkoi. Ensimmäiseksi oli ylitettävä puro siltaa pitkin. Puron ylityksessä ei ollut mitään ongelmia. Puron jälkeen polulla on sivukaltevuutta joka oli hankalaa rollaattorilla kuljettaessa. Sen sijaan pyörätuoleilla ei ollut ongelmia. Petteri Saarelma totesi, että käsivoimat riittivät hyvin koska suurta korkeuseroa ei myöskään ollut.

Sari Laulajaisen mukaan sähköpyörätuoli kulki hyvin polulla. Pinnassa olleet juuret eivät haitanneet, koska ne olivat sen verran ohuita. Ensiksi testattiin kalastuslaituri. Vaikka kalaa ei saatukaan, laituri todettiin hyväksi ja toimivaksi. Raimo Kemppaisen mukaan kalastuslaituri oli parasta koko paikassa. Ehkä järvessä kalastaneet kuikat olivat vieneet kalat järvestä ennen testiryhmää. Jaana Kostet kertoi nauttivansa tuulesta ja tuoksuista mikä toi mieleen vanhoja muistoja.
Kalastuksen jälkeen siirryttiin kodalle kahville. Nyt tulikin vaikeuksia. Kynnyksen eteen oli asetettu puolipyöreä lauta parantamaan sisäänpääsyä. Käytännössä lauta esti sisäänpääsyn. Ensin pyörätuolin pienet pyörät juuttuivat laudan ja kynnyksen väliin ja sen jälkeen korkea kynnys saattoi heittää koko pyörätuolin nurin. Kota sinällään todettiin riittävän tilavaksi ja toimivaksi tämän kokoiselle ryhmälle. Taukopaikalle laitetut infotaulut olivat sen verran korkealla, että niiden lukeminen oli vaikeaa. Parhaiten näkyi englanninkielinen teksti, joka oli tauluissa alimpana.

Kahvittelun ja makkaranpaiston jälkeen testattiin vessaa. Se todettiin yhdeksi parhaimmista mitä maastossa on tavattu. Pari pientä ongelmaa kuitenkin ilmeni. Pytyn ja oven välinen tila oli liian pieni sähköpyörätuolille. Ovesta puuttui kahva, jolla sen voisi sulkea kun oli päässyt sisään. Vessan luiska oli hyvin toimiva.
Testi oli päättynyt ja kun taksi vielä pääsi parkkipaikalta lähtevän mäen, päälle saatoimme hengähtää helpotuksesta. Esiin tulleet ongelmat vessan ahtautta lukuun ottamatta oli helppo korjata. Viesti korjausten teosta lähtikin jo seuraavana aamuna.

Pauli Määttä
Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut



lisää kommentti   |  tekstiin liittyvä linkki   |   ( 2.9 / 18 )

Pete tapasi HIFK:n pelaajat lähellä uusia kotimaisemia. Mikael Granlund debytoi 
tiistai, elokuu 18, 2009, 22:14 - Yhteistyö


( Yläkuvassa. ( nimet ei ole järjestyksessä )
Teemu Ramstedt,Töykkälä Tomi, Kim Hirschovits, Juha – Pekka Haataja, Järventie Martti, Tallberg Teemu, Ahtola Jerry, Vilkman Samu, Kurvinen Mikko,.. jne ) ( Alakuvassa; Pete, Sakari Lindfors ja Lennart Petrell )


Pete IFK:n uskollinen kannattaja jo kolme vuosikymmentä

Lempäälä, uusi jäähalli, ottelu Tappara – HIFK, elokuun 13 päivä ilman lämpötila n. +18 C. Ilmassa on lämpöä ulkona, kuin myös itse ottelussa ja totta kait Peten ja IFK:n pelaajien kohdatessa puolen vuoden jälkeen. Maisemat vaihtuu mutta luottamus, uskollisuus ja ystävyys pysyy, sitä ei muuta mikään.
Pete on muuttanut noin puoli vuotta sitten Tampereelle Oulusta ja ainakin yksi suurin syy siihen on, että lapset Jani ja Jenni asuvat siellä päin. Näin Pete näkee lapsiaan joka viikko, mikä on todella loistava asia, niin ja ei HIFK:n kotiluolaankaan ole näiltä main kovin kaukana kuin n. tunnin ajomatkan päässä. Pete on yhtä hymynaamaa :)

Soitin Sakari Lindforsille tuossa kesän aikana ja soviteltiin Petelle että milloin kaverukset mahdoliisesti näkisivät. Vielä silloin heinäkuussa Sakke oli jenkeissä ja joukkue pääosin lomilla. Mutta tuossa Finnish Trophyn alla sovittiin sitten, että Lempäälä oli sopivan matkan päässä ja vielä mukavasti ennen kauden alkua, niin kuulumisiakin piisasi puolin ja toisin. Tässä kuva lempäälään tapaamisesta ottelun jälkeen joka oli kuuma ja jäähyrikas mutta IFK:lle voitokas.( lisään pari kuvaa myöhemmin )

Ottelussa HIFK liekeissä ja kärpän jälkiä näkyi myös kentällä

SM-liigakauden alkuun on vielä aikaa vajaa kuukausi, mutta HIFK:n ja Tampereen Tapparan välillä oli kuumia tunteita jo nyt. Joukkueet kohtasivat toisensa torstaina Lempäälässä pelatussa Finnish Trophy -turnauksen ottelussa, eikä kaukalossa säästytty rajuilta otteilta, pelaajat kävivät yllättävänkin kuumina, ottelun panokseen nähden. Ehkäpä IFK:n pelaajien tuttu loppuun asti pelaaminen taklausten muodossa oli liikaa mansen pelimanneille. Sehän sopi ainakin Petelle mainiosti. Mies viihtyi vallan mainiosti katsomossa, uskollisesti IFK:n sotisopa päällä.

Ottelussa jaettiin peräti 165 jäähyminuuttia ja jopa viisi pelaajaa lensi suihkun puolelle kesken ottelun.

HIFK:n 5-1-voittoon päättyneessä ottelussa suihkukomennuksen sivat HIFK:sta Lennart Petrell ja Ilari Melart. Tapparasta pelirangaistuksen saivat Nestori Lähde, Ville Nieminen sekä Atte Pentikäinen.
Tuloksellisesti ottelu oli kuitenkin helsinkiläisjuhlaa, jonka kapellimestarina toimi Oulun Kärppien kasvatti ja Lukosta HIFK:hon siirtynyt Juha-Pekka Haataja. Haataja laukoi kaksi maalia ja syötti yhden. Ottelussa Mikael Granlund debytoi IFK-paidassa. Syöttöpiste oli saaliina ottelusta, kun kauden ensimmäisen pelinsä pelannut kevään ja kesän kohusiirtopelaaja Mikael Granlund viiletti kentällä.( sinäänsä historiaa handiblogissa )

Lisätty uusi linkki alla. Kuvassa 2007,Pete, Nielikäinen, Karalahti ja Kuhta.Tsekkaa aiheeseen liittyvä juttu, tekstiin liittyvä linkki, seitsemän vuotta sitten, kuva galleria jne. Lapset, Pete, HIFK ja Kärpät.Lisää aiheesta vuosien saatossa löydät myös galleriasta, blogista ja etusivulta,banneri; mistä kaikki alkoi.

1 kommentti ( 385 views )   |  tekstiin liittyvä linkki   |   ( 2.9 / 24 )


Edellinen Seuraava